Hih, hih, tämä se on parasta viihdettä , tämä kuuloluuri. Mitenkä ne ihmiset keksivätkin tällaisia juttuja tänne, hih, hih. Täällä huussissa menee kyllä melkoinen tovi kun nämä saa luettua. Pitäisköhän ruveta ottamaan kohta evästä mukaan, mutta onneksi on tuo pastellirasia tuolla laukussa jos nauru vie kovin äänen käheäksi. Soitanpa kyllä naapurin Lyytille, että joko se on lukenut.
Mutta eihän se kyllä maailmapyöri ilman kuuloluuria ja mie kyllä ihan romahtasin ilman sitä.


Ps. Tämä teos on Villa-Roosan sisähuussin seinällä.