tiistai 24. syyskuuta 2013

Ensimmäinen kunnon syksyinen kylmä päivä. Kylmää tuulta, joten pitipä jo pipo kaivaa päähän ja sormikkaat käteen. Ihana lämmin kesä  ja syksy on  sitten takana päin.



Pörrille piti jo laittaa takkipäälle työmatkalle oli sen verran vilpoinen
tuo tuuli.


Huh, huh, ovet jo tässä vaiheessa. Poistettu vihreä maali ja hiottu vähäsen, ovet on tarkoitus jättää vähän vanhan näköiseksi, ettei ihan uudenveroisia ole tarkoituskaan tehdän, mutta kyllä ne maalia saavat pintaan.
Tällaisia kuvia Villa Harjulan huushollista, pieniä yksityiskohtia sieltä sun täältä.




Muutama joulu sitten ystävältä saatu ihana risusydän koristaa vanhaa rengin-
kaappia.



Niinpä niin, mutta kun katselen noissa blogeissa ihmisten hurmaavan ihania koteja tuntuu kuin heillä olisi jo kaikki kaunis kotona, mutta aina he vain löytävät uutta ja ihanaa kotiinsa.










Kuva Johannalle myymäläni myynnissä olevasta leipälaatikosta. Kävisi hienosti sinne heidän astia- ruokakomeroon.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Ovet, nämä ei suostu vain kääntymään pystyasentoon. Mutta näistä pitäisi nyt tulla keittiön ja nykyisen makkarin väliin uudet ovet. Rapsutusta ja hiontaa ja taas rapsuttelua ja hiontaa. Ovet löytyivät pitkän etsinnän jälkeen lopultakin Kouvolasta olleet joskus 1800 luvun talossa, joten onpa ovilla ikää, mutta edelleenkin hyvässä kunnossa, ei lahoa eikä muutakaan hiiren syömiä jälkiä. Mutta kyllä näistä hyvät tulee, uskokaa pois.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Näin ihana on tähän vuoden aikaan minun työmatkani maisemat, eikös ole ihanaa väriloistoa.Työmatka kestää vain 10-25 minuuttiin, riippuu siitä tuleeko matkan varrella vastaan Pörrin koirakavereita joita sen pitää moikata ja onko paljon jätetty Pörrille lyhtypylväiden juuriin sähköposteja, jotka pitää ehtiä lukaista.
Eipä ole ruuhkasta tietoakaan tällä työmatkalla. Sitä kyllä osaa arvostaa kun ei tarvitse autoa ottaa käyttöön tai
kulkea muulla kulkuvälineellä kuin omilla jaloilla. Moni Helsingin ruuhkassa olisi varmaan tosi kateellinen tällaisesta mahdollisuudesta.

Pörri lähdössä töihin malttamattomana ja hihna kireällä etteikö sitä jo mennä.


Tässä sitten Pörrin työasento eikö olekkin lokoisa työpaikka.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Niin matkan aloittamiseen... samoin kun esim kaapin maalaamiseen tarvitaan vain rupeamista.


Joo, tämä kaappi on ollut viime talvesta asti maalia vailla ja mietinnässä minkä värinen siitä tulisi. Nyt siitä tuli tämän näköinen, hentoa turkoosia ja vähän raavittua pintaa. Valkoista kokeilin ensin, mutta ei tuntunut oikein omalta kun en kodistani halua ihan valkoista, vaikka se niin suosittua sisustamisessa onkin, antaahan se vähän särmää kun uskaltaa kokeilla muutakin.Jätin yläovet vielä entiselleen. kunhan muutaman päivän katselen jääkö ne silleen vai otanko pensselin käteen ja maalaan saman väriseksi.



Uutta ja vanhaa virekkäin Alessin sitruspuristimet (tyttäreltä lahjaksi saatuja) ja vanhoja vaaàn romuja
vierekkäin.

Tässä olisi toinen kaappi mietinnän alla, annanko olla tällaisena vai mitä teen. On vähän suuempi
homma, tehdä siitä eri värinen. Hiontaa meinaa olla vähän rutkasti kun on lakkapinta, taitaa jäädä tällaiseksi. Ostin viime huumassa Ullalta ja Jarilta loppuun myynnistä.

Pitkän etsinnän jälkeen kesällä löytyi lopulta televisiolle oma piilopaikka, se kun ei ole niin kovin kaunis kapistus tuossa olehuoneen seinustalla. Joskus nuo kirpputorit ovat aarreaittoja kun tällaistakin sieltä löytyy. Vaikka kodissamme on jos jonkinlaista rompetta niin  taulut ovat aina kuuluneet kotiimme, osa itse maalattuina tai ostettuina.
Tässä on se hyvä puoli, jos haluaa vähän sensuroida kuvaa voi tirkistellä ovien raosta tai pitää ovi puoliksi raollaan.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Hip hei kotipihan paviljonki on  valmis ja syysasussa. Katoksi täräytettiin Maskusta ostettu päivänvarjo, joka maksoi vaivaiset 14,50 euroa ja hyvin toimii ja veden pitää. Vanhat lyijylasi-ikkunat saivat paviljongissa uuden kodin. Ihanaa säteilyä ikkunoissa auringonpaisteessa. Toivottavasti ensi kesänä ympäristö on vähän rehevämpi.
Meinaan istuttaa jotain köynnöstä sen ympärille.
Kaksiviikkoa on mennyt kotipihan kunnostamisessa, sehän kun oli autio ja tyhjä, mutta jotain on saatu aikaiseksi.  Siirtolapuutarhamökki on joutunut olemaan vähän paitsiossa vaikka kesää on jatkunut ja jatkunut lämpimän syksyn vuoksi. Syyshortensiat ovat parhaillaan loistavassa kukassa sekä auringonkukat muut syyskukkijat. Eikä sitä vielä mökkiä ole raaskittu talviunille laittaa. Viikonloppuna käytiin satoa nostamassa. Porkkanoita ja kesäkurpitsaa. Porkkanoita on säilötty soseeksi Oulussa asuvalle pikku-Inkerille. Ja kurpitsoista tehty pikkelsiä.
Mutta mikä ihka ihanaa, kun tultiin mökiltä  kotiin niin pantiinpa vielä hihat heilumaan ja saatiin pestyä ikkunat ja koti siivottua kesän pölyiltä- ihanaa.






Hei, tässä minä taas olen kuten aina siellä missä talonväkikin.
Vaikka on vielä ilmassa ihanaa kesän lämpöä kynttilöitä on vain pakko sytytellä illan pimetessä niin ulos kuin jo sisälle.




Se meillä asuva kätevä mies teki tällaisen ihanan portin ja uudet kaiteet terassille, ettei tuo meidän ihana Pörri pääse livahtamaan omille teilleen vaikka se niin hyvin viihtyykin omassa pihassa. Mutta joskus kiusaus voi olla sangen suuri kun tiellä astelee toisia koirakavereita joita pitäisi käydä moikkaamassa.