Omenat odottavat kypsymistä. Niitä tuleekin tänä syksynä ennätys paljon kuten noita puutarhamarjojakin. oksat aivan notkuvat maahan asti niiden painosta. Vielä riittää säilömistä.
Vaaleanpunaisen Villa-Roosan tarina alkoi vuonna 2008 kun ystäväni tokaisi minulle, kun huokailin, että olisi se kiva sellainen pieni mummonmökki. isompaa en haluaisikaan - siirtolapuutarhamökki olisi sinulle ihan hyvä, meneppä katsomaan miten ihana paikka se on. Niinpä seuraavana päivänä auton nokka kohti mökkialuetta ja voi ei hurahdin oitis siihen miljööseen.Tällä hetkellä remontoimme loppusyksystä 2012 ostettua rintamamiestaloa Villa-Harjulaa.
tiistai 26. elokuuta 2014
maanantai 18. elokuuta 2014
Onnea, iloa ja rakkautta, ihanaa hääjuhlaa
Tämänkin laittaminen kattoon onnistui.
Photo boothissa häävieraat saivat kuvauttaa itsensä vieraskirjaan. Riemukkaita kuvia syntyikin.
Kaikki on valmista, iloiset juhlat voivat alkaa.
Maljat odottavat täyttämistä. |
Tämänkin laittaminen kattoon onnistui.
Photo boothissa häävieraat saivat kuvauttaa itsensä vieraskirjaan. Riemukkaita kuvia syntyikin.
Kaikki on valmista, iloiset juhlat voivat alkaa.
Tää lattia ei luista, ei tässä voi harjoitella- niin mutta viimeiset harjoittelut pitää kuitenkin vielä vetää...ettei muna itseämme, silmäpareja on paljon tuijottamassa tuolla tanssilattian reunoilla.
Siellähän sinä olet, luulin että jänistät. Tässähän minä olin sinun selän takana. En minä tuollaista hommaa jänistä, sehän menen ihan leikiten on kahdesti sitä jo harjoiteltu tuolla soratiellä.
Iloa, valoa ja onnea toivotettiin hääparille näillä kymmenillä, kymmenillä lyhdyillä jotka syttyivät puunoksille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)